uutiset

Huhtikuun vienti Kiinasta kasvoi 8,5 % edellisvuodesta Yhdysvaltain dollareissa mitattuna, mikä ylitti odotukset.

Tiistaina 9. toukokuuta Tullihallinto julkaisi tiedot, joiden mukaan Kiinan kokonaistuonti ja -vienti oli huhtikuussa 500,63 miljardia dollaria, mikä merkitsee 1,1 %:n kasvua. Tarkemmin sanottuna viennin arvo oli 295,42 miljardia dollaria, ja se kasvoi 8,5 prosenttia, kun taas tuonti oli 205,21 miljardia dollaria, mikä tarkoittaa 7,9 prosentin laskua. Tämän seurauksena kauppataseen ylijäämä kasvoi 82,3 % ja oli 90,21 miljardia dollaria.

Kiinan juaneissa mitattuna Kiinan tuonti ja vienti olivat huhtikuussa 3,43 biljoonaa ¥, mikä merkitsee 8,9 %:n kasvua. Näistä viennin osuus oli 2,02 biljoonaa ¥, kasvua 16,8 %, kun taas tuonti oli 1,41 biljoonaa ¥, joka laski 0,8 %. Tämän seurauksena kauppataseen ylijäämä kasvoi 96,5 % ja oli 618,44 miljardia puntaa.

Rahoitusanalyytikot arvioivat, että huhtikuun positiivisena jatkunut viennin vuosikasvu johtuu alhaisesta perusvaikutuksesta.

Huhtikuussa 2022 Shanghaissa ja muilla alueilla COVID-19-tapaukset kokivat huippunsa, mikä johti merkittävästi alhaisempaan vientipohjaan. Alhainen perusvaikutus vaikutti ensisijaisesti viennin positiiviseen vuosikasvuun huhtikuussa. Viennin kuukausikasvu, 6,4 %, oli kuitenkin selvästi normaalia kausivaihtelutasoa hitaampi, mikä viittaa suhteellisen heikkoon todelliseen viennin vauhtiin kuukaudessa, mikä on linjassa maailmanlaajuisen kaupan hidastuvan trendin kanssa.

Avainhyödykkeitä tarkasteltuna autojen ja laivojen vienti vaikutti merkittävästi ulkomaankaupan kehitykseen huhtikuussa. Kiinan juanissa laskettuna autojen (alusta mukaan lukien) viennin arvo kasvoi 195,7 % edellisvuodesta, kun taas laivojen vienti kasvoi 79,2 %.

Kauppakumppaneista katsottuna niiden maiden ja alueiden määrä, joiden kumulatiivinen vuotuinen kaupan arvon kasvu hidastui tammi-huhtikuussa, laski viiteen edelliseen kuukauteen verrattuna, kun laskuvauhti hidastui.

Vienti ASEANiin ja Euroopan unioniin on kasvussa, kun taas vienti Yhdysvaltoihin ja Japaniin laskee.

Tullitietojen mukaan huhtikuussa kolmen suurimman vientimarkkinan joukossa Kiinan vienti ASEANiin kasvoi dollareissa laskettuna 4,5 % vuoden takaisesta, vienti Euroopan unioniin kasvoi 3,9 %, kun taas vienti Yhdysvaltoihin laski. 6,5 prosenttia.

Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana ASEAN pysyi Kiinan suurimpana kauppakumppanina. Kahdenvälinen kauppa oli 2,09 biljoonaa puntaa, mikä tarkoittaa 13,9 %:n kasvua ja 15,7 % Kiinan kokonaisulkomaankaupan arvosta. Erityisesti vienti ASEANiin oli 1,27 biljoonaa ¥, kasvua 24,1 %, kun taas tuonti ASEANista oli 820,03 miljardia ¥, kasvua 1,1 %. Tämän seurauksena kauppataseen ylijäämä ASEANin kanssa kasvoi 111,4 % ja oli 451,55 miljardia puntaa.

Euroopan unioni sijoittui Kiinan toiseksi suurimmaksi kauppakumppaniksi. Kahdenvälinen kauppa oli 1,8 biljoonaa puntaa, kasvua 4,2 prosenttia ja 13,5 prosenttia. Erityisesti vienti Euroopan unioniin oli 1,17 biljoonaa ¥, kasvua 3,2 prosenttia, kun taas tuonti Euroopan unionista oli 631,35 miljardia ¥, kasvua 5,9 prosenttia. Tämän seurauksena kauppataseen ylijäämä Euroopan unionin kanssa kasvoi 0,3 % ja oli 541,46 miljardia puntaa.

"ASEAN on edelleen Kiinan suurin kauppakumppani, ja laajentuminen ASEANiin ja muille kehittyville markkinoille lisää Kiinan viennin joustavuutta." Analyytikot uskovat, että Kiinan ja Euroopan talous- ja kauppasuhteet osoittavat positiivista kehitystä, mikä tekee ASEANin kauppasuhteesta vankan tuen ulkomaankaupalle, mikä viittaa mahdolliseen tulevaan kasvuun.

Erityisesti Kiinan vienti Venäjälle kasvoi huhtikuussa merkittävästi, 153,1 %, vuositasolla, mikä merkitsee kolminumeroista kasvua kahtena peräkkäisenä kuukautena. Analyytikot viittaavat siihen, että tämä johtuu pääasiassa siitä, että Venäjä suuntaa tuontiaan Euroopasta ja muilta alueilta Kiinaan kiristettyjen kansainvälisten pakotteiden taustalla.

Analyytikot kuitenkin varoittavat, että vaikka Kiinan ulkomaankauppa on viime aikoina osoittanut odottamatonta kasvua, se johtuu todennäköisesti edellisen vuoden neljännen neljänneksen tilauskannan sulamisesta. Kun otetaan huomioon viennin viimeaikainen merkittävä lasku naapurimaista, kuten Etelä-Koreasta ja Vietnamista, globaali ulkoisen kysynnän kokonaistilanne on edelleen haastava, mikä osoittaa, että Kiinan ulkomaankaupalla on edelleen vakavia haasteita.

Autojen ja laivojen vienti jyrkästi

Keskeisistä vientihyödykkeistä Yhdysvaltain dollareissa laskettuna autojen (alusta mukaan lukien) viennin arvo kasvoi huhtikuussa 195,7 %, kun taas laivojen vienti kasvoi 79,2 %. Lisäksi koteloiden, laukkujen ja vastaavien konttien vienti kasvoi 36,8 %.

Markkinoilla on laajalti havaittu autoviennin nopean kasvun jatkuminen huhtikuussa. Tiedot osoittavat, että tammi-huhtikuussa autojen viennin arvo (alusta mukaan lukien) kasvoi 120,3 % vuodentakaisesta. Laitosten laskelmien mukaan autojen (alusta mukaan lukien) viennin arvo kasvoi huhtikuussa 195,7 % vuodentakaisesta.

Tällä hetkellä teollisuus on edelleen optimistinen Kiinan autovientinäkymien suhteen. Kiinan autonvalmistajien liitto ennustaa, että kotimainen autovienti nousee tänä vuonna 4 miljoonaan ajoneuvoon. Lisäksi jotkut analyytikot uskovat, että Kiina ohittaa todennäköisesti Japanin ja tulee tänä vuonna maailman suurimmaksi autojen viejäksi.

Kansallisen henkilöautomarkkinainformaation yhteiskonferenssin pääsihteeri Cui Dongshu totesi, että Kiinan autojen vientimarkkinat ovat osoittaneet voimakasta kasvua viimeisen kahden vuoden aikana. Viennin kasvua vetää pääosin uusien energiaajoneuvojen viennin räjähdysmäinen kasvu, jonka sekä vientimäärä että keskihinta ovat kasvaneet merkittävästi.

”Kiinan ulkomaan markkinoille suuntautuvan autoviennin seurannan perusteella vuonna 2023 vienti suuriin maihin on osoittanut voimakasta kasvua. Vaikka vienti eteläiselle pallonpuoliskolle on vähentynyt, vienti kehittyneisiin maihin on osoittanut korkealaatuista kasvua, mikä osoittaa autoviennin yleistä positiivista kehitystä.

Yhdysvallat on Kiinan kolmanneksi suurin kauppakumppani, jonka kahdenvälinen kauppa on 1,5 biljoonaa ¥, vähentynyt 4,2 prosenttia ja osuus 11,2 prosenttia. Erityisesti vienti Yhdysvaltoihin oli 1,09 biljoonaa jeniä, mikä laski 7,5 prosenttia, kun taas tuonti Yhdysvalloista oli 410,06 miljardia jeniä, mikä kasvoi 5,8 prosenttia. Tämän seurauksena kauppataseen ylijäämä Yhdysvaltojen kanssa supistui 14,1 % ja oli 676,89 miljardia puntaa. Yhdysvaltain dollareissa mitattuna Kiinan vienti Yhdysvaltoihin väheni huhtikuussa 6,5 ​​%, kun taas tuonti Yhdysvalloista laski 3,1 %.

Japani on Kiinan neljänneksi suurin kauppakumppani, ja kahdenvälinen kauppa on 731,66 miljardia ¥, vähentynyt 2,6 % ja osuus 5,5 %. Erityisesti vienti Japaniin oli 375,24 miljardia jeniä, kasvua 8,7 %, kun taas tuonti Japanista oli 356,42 miljardia jeniä, mikä laski 12,1 %. Näin ollen kauppataseen ylijäämä Japanin kanssa oli 18,82 miljardia jeniä verrattuna 60,44 miljardin jenin kauppataseen alijäämään viime vuoden vastaavana aikana.

Samaan aikaan Kiinan kokonaistuonti ja -vienti Belt and Road Initiativen (BRI) maihin oli 4,61 biljoonaa ¥, kasvua 16 %. Näistä viennin arvo oli 2,76 biljoonaa ¥, kasvua 26 %, kun taas tuonti oli 1,85 biljoonaa ¥, kasvua 3,8 %. Erityisesti kauppa Keski-Aasian maiden, kuten Kazakstanin, ja Länsi-Aasian maiden, kuten Saudi-Arabian, kanssa kasvoi 37,4 % ja 9,6 %.

Cui Dongshu selitti edelleen, että Euroopassa on tällä hetkellä merkittävä kysyntä uusille energiaajoneuvoille, mikä tarjoaa erinomaiset vientimahdollisuudet Kiinalle. On kuitenkin huomattava, että Kiinan kotimaisten uusien energiamerkkien vientimarkkinat ovat alttiina merkittäville vaihteluille.

Samaan aikaan litiumakkujen ja aurinkopaneelien vienti jatkoi nopeaa kasvuaan huhtikuussa, mikä kuvastaa Kiinan tehdasteollisuuden muutosten ja jalostamisen edistävää vaikutusta vientiin.